Sähkön hinta ilmoitetaan kuluttajakaupassa käytännössä aina sentteinä per kilowattitunti (kWh). Kilowattitunti on sähkönkulutusta mittaava yksikkö, jota käytetään sähkön hinnoittelussa.
Sähkön kokonaishinta koostuu monesta eri tekijästä, ja sähköenergian hinta vaihtelee sekä sähkösopimusten välillä että pörssin vaihteluiden mukaan.
Vuonna 2022 sähkön hinta nousi Suomessa ja muualla Euroopassa ennätyslukemiin, ja sähkösopimusten hinnat ovat lähes poikkeuksetta moninkertaistuneet vuoden 2021 lukemista.
Sähkömarkkinoiden hintojen nopeat nousut ja laskut ovatkin saaneet monet suomalaiset kiinnittämään yhä tarkempaa huomiota sähkölaskunsa sisältöön. Sähkö muodostaa merkittävän kulun erityisesti isommissa kotitalouksissa asuville että useamman kiinteistön omistaville suomalaisille. Mistä sähkön hinta sitten koostuu ja mitkä tekijät vaikuttavat sen hintaan?
Mistä sähkön hinta muodostuu?
Sähkön kokonaishinta muodostuu kolmesta eri osasta: sähköenergian muodostamasta osasta, sähkönsiirron muodostamasta osasta sekä erilaisista veroista, kuten sähköverosta. Sähkösopimuksella sähköenergian hinta koostuu kiinteästä perusmaksusta, joka veloitetaan normaalisti kuukausittain sekä kulutetun energian määrästä, joka voi vaihdella eri kotitalouksien ja kiinteistöjen välillä merkittävästi. Sähköenergiasta myös laskutetaan hieman eri tavalla sähkösopimuksen tyypistä riippuen.
Sähköenergian hinta
Kulutusmaksu eli sähköenergian hinta on yleissähkössä aina sama (snt / kWh), oli kyseessä sitten mikä tahansa vuorokauden- ja vuodenaika. Aikasähkö puolestaan jakaa kulutusmaksun päivälle ja yölle, ja kausisähkössä puolestaan kulutusmaksut jakautuvat talvisähkön ja muuna aikana käytettävän sähkön välille.
Pörssisähkössä hinta taas määräytyy hetkittäin muuttuvan sähköpörssi Nordpoolin spot-hinnan mukaan.
Sähköenergian hinta on sopimuksesta ja markkinatilanteesta riippuen yleensä 5-8 snt / kWh. Pörssisähkössä hintavaihtelut voivat olla tätä merkittävästi suurempia, aina nollasta jopa yli 20 snt / kWh saakka.
Sähkönsiirron hinta
Sähkönsiirrolla tarkoitetaan puolestaan sähköenergian kuljettamista ja jakelua sähkölaitokselta kuluttajalle. Tästä tehtävästä vastaa aina paikallinen jakelija, eikä sähkönsiirtoa ole tästä syystä mahdollista kilpailuttaa. Sähkönsiirron hinta koostuu kahdesta eri tekijästä: perusmaksusta ja siirretyn energian määrästä.
Sähkövero
Loppuosa sähkön hinnasta on veroa. Sähköenergian ja sähkönsiirron lisäksi kuluttajat maksavat sähköstään arvonlisäveroa, sähköveroa ja huoltovarmuusmaksua. Sähkövero laskutetaan yhdessä sähkönsiirron kanssa ja sen määrään vaikuttaa kulutetun sähkön määrä. Tällä hetkellä sähköveroa laskutetaan noin 2,79 senttiä/kWh.
Sähkön hinnan koostuminen
Kun sähkösopimusta tarkastellaan kokonaisuutena, sähköenergian, sähkönsiirron ja verojen osuus jakautuu yleensä melkolailla tasan. Nyrkkisääntönä voidaankin pitää, että maksetusta sähkön hinnasta noin kolmannes muodostuu sähköenergiasta, toinen kolmannes sähkönsiirrosta ja loput puolestaan veroista.
Pysyykö sähkön hinta aina samana?
Hinta sähköllä ei pysy aina samana, sillä hinnoitteluun vaikuttavat useat eri tekijät. Sähköenergian hinta määräytyy sähkön tuotantoon liittyvien kustannusten, sähkön alkuperän (esimerkiksi sekasähkö, biosähkö, fossiiliton sähkö) ja senhetkisten markkinoiden mukaan. Näin ollen myös markkinoiden muutokset – niin hyvään kuin huonoon suuntaan – heijastuvat suoralla tavalla sähkön hintaan.
Sähkön hinta myös vaihtelee merkittävästi eri sähköyhtiöiden tarjonnan mukaan, ja vaihtelut eri yhtiöiden välillä voivat olla suuria. Tästä syystä sähkösopimuksen kilpailuttaminen on tärkeää.
Sähkö ostetaan Nordpool-pörssistä
Pohjoismailla on oma yhteinen sähköpörssi Nordpool, jossa kaikki sähköntuottajat myyvät sähköään. Tätä kautta paikalliset sähköyhtiöt voivat ostaa sähkönsä ja myydä sen sitten eteenpäin. Vastaavasti he voivat myös tuottaa omaa sähköä paikallisissa sähkövoimaloissa ja myydä sitä tätä kautta kuluttajille.
Hintaan vaikuttavat tekijät
Jos sähköntuotannon kustannukset nousevat, myös sähköenergian hinta nousee. Pohjoismaissa sähkön hintaan vaikuttavia merkittäviä tekijöitä ovat tuotantokustannusten lisäksi muun muassa sääolosuhteet.
Pohjoismaissa sähköä tuotetaankin paljon nimenomaan vesi- ja tuulivoimaenergian avulla, jonka myötä muutokset sääolosuhteissa vaikuttavat myös sähkön hintaan. Kuluttajat voivat esimerkiksi huomata, että normaalia kylmempinä talvina sähkön hintaa kipuaa korkeammalle.
Siirtohinnat usein stabiileja
Sähköenergiasta poiketen sähkön siirtohinnat pysyttelevät yleensä suhteellisen samoissa lukemissa. Tämä johtuu siitä, että sähkön siirrosta vastaavilla jakeluyhtiöillä on niin kutsuttu monopoliasema, jonka vuoksi sähkönsiirtoa ei ole mahdollista kilpailuttaa.
Alue vaikuttaa siirtohinnan suuruuteen
Sähkön siirtohinnoissa voi kuitenkin esiintyä alueellisia eroja. Yleisesti ottaen tiheämpään asutuilla seuduilla sähkön siirtohinnat ovat edullisempia, sillä sähkön jakelusta syntyvät kustannukset ovat pienemmät. Harvemmin asutuilla seuduilla sähkön siirtohinta puolestaan kasvaa. Sähkönsiirrosta vastaavat yhtiöt eivät kuitenkaan voi pyytää kuluttajilta mitä haluavat, sillä siirron hinnoittelua valvoo Energiavirasto. Sähköveron määrästä päättää puolestaan eduskunta.
Sähkösopimuksen tyypin vaikutus sähkön hintaan
On hyvä pitää mielessä, että sähköenergian hintaan vaikuttaa myös sopimustyyppi. Sopimus voi olla pituutensa ja sitovuuden puolesta joko määräaikainen sopimus tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Sähkön hintaan vaikuttaa kuitenkin enemmän sopimuksen laskutuksen tyyppi – sähköenergiasta voidaan laskuttaa joko kiinteänä pakettina, kiinteänä hintana kulutuksen mukaan tai ns. pörssisähkönä. Näistä pörssisähkö on ollut pitkällä aikavälillä kaikkein edullisin sopimustyyppi, mutta toisaalta lyhyen aikavälin hintavaihtelut voivat tällä sopimustyypillä olla melko suuria.
Määräaikainen sähkösopimus
Määräaikaisen sopimuksen tapauksessa kuluttajan on maksettava sähköstä ilmoitetulle sähkönmyyjälle sopimuksen voimassaolon ajan. Määräaikaista sopimusta ei yleensä voi katkaista kuin muuton yhteydessä. Määräaikaisen sopimuksen kohdalla sähkön hinta vaihtelee ennalta määrättyinä ajankohtina. Määräaikaisten sopimusten kesto on useimmiten 24kk. Yleensä sähköyhtiöt tarjoavat määräaikaisia sopimuksia edullisempaan hintaan kuin toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus
Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus on puolestaan sopimus, jonka voi normaalisti irtosanoa milloin tahansa. Tämänkaltaisissa sopimuksissa sähkön hinta elää yleensä markkinoiden mukaan ja se tarkistetaan aika ajoin sopimuksessa ilmoitetun aikataulun mukaan.
Myös useimmat pörssisähköön perustuvat sopimukset ovat monesti toistaiseksi voimassa olevia sähkösopimuksia. Toistaiseksi voimassa olevissa sähkösopimuksissa hinnat ovat useimmiten korkeammat kuin määräaikaisissa sopimuksissa, ja esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevan pörssisähkösopimuksen marginaali voi olla korkeampi kuin määräaikaisen sopimuksen kohdalla.
Kiinteähintainen ja pörssisähkö
Määräaikaisen ja toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen lisäksi sähkösopimuksiin liittyy kaksi eri sähkötyyppiä, jotka ovat kiinteähintainen ja pörssihintainen sähkösopimus.
Pörssisähkön tapauksessa sähkön kwh hinta on sidottu suoralla tavalla sen hetkiseen markkinatilanteeseen, eli mikäli sähkön kysyntä nousee, myös sähkön hinta nousee. Vastaavasti taas, mitä vähemmän kysyntää sähkölle löytyy, sitä edullisempaa se myös on. Hinta vaihtelee pörssisähkön kohdalla jatkuvasti. Muutokset eivät ole yleensä suuria, mutta vaihtelua voi tässä tapauksessa esiintyä päivittäin. Pörssisähkön hinta määräytyy Pohjoismaisten yhteisessä Nordpool-sähköpörssissä kirjatun sähkön hinnan mukaan.
Kiinteähintaisen sähkön hinta muistuttaa määräaikaista sähkösopimusta. Tässä sähkötyypissä sähkön hinta pysyy samana niin pitkään, kun sähkösopimus on voimassa. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisten solmimista sähkösopimuksista on kiinteähintaisia sopimuksia.
Mistä löytyy edullisin sähkösopimus?
Edullisin sähkösopimus löytyy kilpailuttamalla. Halvinta sähköä myyvät yhtiöt vaihtuvat tiheään tahtiin, jonka vuoksi edullisin sähkösopimus ei välttämättä löydy enää samalta sähköyhtiöltä kuin aiemmin.
Koska sähkön kulutus muodostaa monissa suomalaisissa kotitalouksissa merkittävän kulun, on tärkeää, että jokainen kiinnittää huomiota omaan sähkösopimukseen. Suomessa sähkösopimuksen voi kilpailuttaa vapaasti sähköenergian osalta. Sillä ei siis ole väliä, mistä päin Suomea sähköä ostetaan, sillä sähkön jakelusta vastaa aina paikallinen jakeluyhtiö. Näin ollen halvin sähkösopimus löytyy helpoiten vertaamalla eri sähköyhtiöiden sopimuksia toisiinsa.
Sähkömarkkinoiden hinnat elävät ja muuttuvat nykyisen maailmantilanteen mukaan. Tästä syystä myös sähköä myyvien yhtiöiden on päivitettävä ja muutettava hintojaan jatkuvalla tavalla. Siksi onkin tärkeää, että muistat kilpailuttaa sähkösopimuksesi tasaisin väliajoin, sillä muutama vuosi takaperin allekirjoitettu sähkösopimus voi olla tänä päivänä jo kalleimmasta päästä.
Lopuksi
Lyhyesti sanottuna sähkön hinta muodostuu kolmesta tärkeästä osasta: sähköenergian hinnasta, sähkön siirtopalvelun hinnasta sekä erilaisista veroista, eli arvonlisäverosta, sähköverosta sekä huoltovarmuusmaksusta.
Vaikka nyrkkisääntönä voidaankin pitää, että jokainen osa muodostaa noin kolmanneksen sähkölaskun kokonaishinnasta, hinnoittelun eri osuuksiin vaikuttavat myös sähkön käyttöpaikka sekä se, kuinka paljon sähköä kulutetaan.
Sähkön kilpailutus tuo säästöä helposti
Kilpailuttamalla sähkösopimuksesi meidän kauttamme voit helposti vaikuttaa siihen, kuinka paljon maksat sähköenergiasta. Sähkön kilpailutus onnistuu helpoiten niin, että varaat mukaan viimeisimmän sähkölaskusi. Voit kilpailuttaa sähköenergian myös ilman sähkölaskua, jos tiedät kohteen osoitteen ja pystyt arvioimaan sähkön kulutuksen mahdollisimman tarkkaan.